Six Feet Tall

Moikka! Ensinnäkin tervetuloa uudet lukijat, teitä on tullut paljon lyhyessä ajassa! Tällä kertaa tulee erilainen postaus ja toivoisin saavani mahdollisimman paljon mielipiteitä luettuanne postauksen! Mulla on tällä hetkellä aivan järkyttävä hiuskriisi. Toivoin joululahjaksi lahjakorttia kampaajalle, koska nykyisin tuhlaan rahat mielummin ripsienpidennyksiin kuin kampaajalle. Viime aikoina oon kuitenkin kaivannut kipeästi päivitystä mun tukalle. Kävin viimeksi kampaajalla vähän ennen mun ylppäreitä, jolloin mun tyvi värjättiin tummaksi. Pidin kyseisestä väristä tosi paljon, mutta sen ylläpitäminen ei sopinut mun kukkaroon. Kokosin pienen kollaasin miten mun tukan väri on muuttunut vajaan vuoden aikana (apua voiko siitä olla noin pitkä aika kun oon viimeksi käynyt kampaajalla?!) Mulla on luonnostaan ohuet hiukset, oma väri on vaalea/maantieharmaa - kirottu tukka siis. Miksi mulla nyt on niin kamala hiuskriisi? Siksi, koska mun tukka on kasvanut aivan liian pitkäksi, et

Moikka ! Valittelin eilen, kuinka mulla oli voimat pois viikonlopun jälkeen. Sinänsä en sitä ymmärrä, koska mitään yltiömäisen energiaa kuluttavaa toimintaa ei ollut (paitsi perjantain sali) , mutta uskon, että roskaruoalla oli jotain tekemistä sen kanssa. Oltiin vihdoin saatu sovittua tyttöjen kanssa viikonloppu, milloin jokainen pääsisi tulemaan Lahteen. Milja tuli jo perjantaina, käytiin lounaalla syömässä kiinalaista ja sushia. Myöhemmin suuntasimme salille ja illalla Milja valmisti meille ihanan munakasillallisen!  Lauantaina käytiin vielä Picnicissä syömässä patongit ja salaatit. Käytiin vielä nopeasti nappaamassa Clas Ohlsonilta selfietikku. Ajateltiin, että vihdoin me kaikki neljä mahdutaan yhteen kuvaan, mutta saa nähdä kuinka paljon tikulle tulee käyttöä. Lopulta Essi ja Roosakin saapuivat paikalle ja pian alettiin valmistautumaan illallista varten. Olin varannut pöydän Mamma Mariasta, jonne oltiin päätetty mennä (okei.. mä ehkä hieman  painostin, mutta kuitenkin).  Ruok

Päivää, vaikka mielummin sanoisin huomenta. Heräsin tänään tuttuun tapaan kello 8:20, koska kello 9:30 oli peppu-vatsa -tunti ja heti perään 30 minuutin venyttely. Oon viikonlopun jäljiltä ihan puhki vaikkei mitään niin uuvuttavaa ole edes tapahtunut. Paitsi, että sain mun rakkaimmat ystävät luokseni <3 Viikonlopusta tulee juttua huomenna! Kerroin teille noin viikko sitten, että olin mennyt extemporee tekemään jotain sellaista mitä en olisi ikinä kuvitellut meneväni tekemään extemporee . Kävin ottamassa napalävistyksen. Oon halunnut sitä yläasteelta lähtien ihan vaan sen takia, koska se on kivan näköinen ja ainoa lävistys (jos korvanlehtiä ei lasketa)  minkä voisin kroppaani ottaa. Olin joulun aikoihin päättänyt, että käyn ottamassa lävistyksen helmikuun alussa, mutta toissalauantaina eksyin selailemaan eri lävistysliikkeiden nettisivuja ja lähdin marssimaan sydän tuhatta ja sataa hakaten lähimpään lävistysliikkeeseen. Ja naps viiden minuutin päästä mun napaa koristi koru. Vie

Huomenta! Maatessani vielä sängyssä päätin kertoa teille kuinka mun loppuvuosi sujui :) Heinäkuussa sää alkoi vihdoin näyttämään paremmalta, joten itseruskettavat saivat siirtyä auringon tieltä kaappeihin odottamaan syksyä ja talvea. Myös heinäkuussa oli muutamat juhlat. Juhlittiin muun muassa mun kummitädin pojan ripille pääsyä, T:n synttäreitä ja sukulaisteni häitä. Ah kesähäät ovat maailman paras juttu ja oli ihana päästä käyttämään ylppärimekkoa uudestaan! Se on aivan liian kaunis mekko käytettäväksi vain kerran. Sain myös vihdoin varattua ajan virallisille ylppärikuville, jotka otettiin Aulangon näkötornin läheisyydessä. Harvemmin sitä kesällä odottaa, että elokuu saapuisi mahdollisimman nopeasti. Tänä vuonna odotin elokuuta kuin kuuta nousevaa, koska se tiesi sitä, että pääsen muuttamaan ensimmäiseen omaan kotiin. Asuntoa etsin koko kesän ja koska minä ja T tiedettiin mitä ei todellakaan haluttu, niin vaihtoehtoja ei ollut ihan kamalasti. Onneksi meillä kävi niin hyvä tu

Moi! Ne, jotka mun blogia ovat jo pidemmän aikaa lukeneet, niin ovat varmasti huomanneet, että mulla riittää aina asiaa, vaikka aihe ei olisi kummoinen. Sen takia oon päättänyt tehdä 2014-postauksen kahdessa osassa. Myös sen takia, koska vuosi 2014 oli mulle yksi ikimuistoisimmista ja tapahtumarikkaimmista, joten uskokaa pois, tämä on teille parhaaksi jakaa tämä kahteen osaan. Aloitetaan! 2013-2014 vuodenvaihteen vietin mun ihanien tyttöjen kanssa, lopulta kumminkin lähdin vielä mökille loppuillaksi. Tammikuussa ei sen kummempia tapahtunut, kuin että valmistauduttiin henkisesti helmikuun ja maaliskuun tapahtumiin tilaamalla penkkaripuku ja abiristeilyn mekko (ja stressaamalla ylppäreistä) . Lisäksi saatiin myös jossain vaiheessa nauttia lumesta. Helmikuu oli täynnä erilaisia tapahtumia. Vietettiin muun muassa mun Vertti-serkun ristiäisiä. Sitten olikin penkkarit ja abiristeily. Aivan mahtavat kaksi päivää. Olisin alunperin halunnut olla punahilkka, mutta koska en löytänyt s

Huomenta jälleen! Oon viime aikoina herännyt kahdeksalta, mutta saattanut nousta sängystä vasta kymmeneltä. Silloin saan parhaimman fiiliksen tietäen, ettei ole kiire. T:n ollessa valmentamassa noin 500 kilometrin päässä kotoa, oon viettänyt viikonlopun yksin kotona. Ikinä ei olekaan näinpäin mennyt. Perjantaina menin salin jälkeen katsomaan Kultaisen Venlan isomummulleni. Sen loputtua suuntasinkin kotiin ja painuin suht' aikaisin nukkumaan. Eilen keksin puuhailla vaikka mitä! En vielä uskalla yhtä asiaa paljastaa, ettei T saa tietää mitä olen saanut aikaan :D Tein jotain niin extempore-jännää, etten vielä tänäänkään ole oikein sisäistänyt mitä oon mennyt tekemään. Kävin myös katsastamassa Neean uuden asunnon, joka sai multa kiitettävän.. ellei jopa erinomaisen arvosanan. Hain myös englanninkielisiin AMK-tutkintoihin, saa nähdä miten menee tänä vuonna vai meneekö ollenkaan. Mua alko illalla väsyttää jo kahdeksan aikaa (?) , mutta päätin, ettei vielä mennä nukkumaan, joten aloi

Huomenta! Näin heti aamusta päätin esitellä teille mun/meidän joululahjat. Tosiaan tänä vuonna (tai siis viime vuonna)  tuli ihan kamalasti lahjoja ja tästäkin listasta muutama puuttuu. Syy siihen minkä takia lahjoja tuli näin paljon on varmaan se, että mulla oli oikea lahjatoivelista. Hirveen pitkään mietin mitä multa tällä hetkellä puuttuu ja mitä oikeasti tarvitsisin (no kröhöm.. kyllä siellä muutama "turhakekin" oli - esim. lainerauta. Mitä mä edes teen jollakin lainerauhalla?!). Siirrytäänpä niihin lahjoihin.. 4 kappaletta Riedelin punaviinilaseja, jotka eivät vielä ole päässeet korkattavaksi, mutta onneksi tilanne korjaantuu ensiviikonloppuna! Ihanan muhkeat lasit! Aivan ihanat Michael Korsin aamutossut. Oon pitkään jo haaveillut aamutossuista ja nämä ovat täydelliset. Vedän nämä aina kotiin tullessani jalkaan enkä voi kuvitella aamuja ilman näitä. Piristin mä postimiehenkin päivää noutamalla postin nämä jalassa! Finlaysonin ja Pentikin (ei kuvassa