Moi! Ne, jotka mun blogia ovat jo pidemmän aikaa lukeneet, niin ovat varmasti huomanneet, että mulla riittää aina asiaa, vaikka aihe ei olisi kummoinen. Sen takia oon päättänyt tehdä 2014-postauksen kahdessa osassa. Myös sen takia, koska vuosi 2014 oli mulle yksi ikimuistoisimmista ja tapahtumarikkaimmista, joten uskokaa pois, tämä on teille parhaaksi jakaa tämä kahteen osaan.
Aloitetaan!
2013-2014 vuodenvaihteen vietin mun ihanien tyttöjen kanssa, lopulta kumminkin lähdin vielä mökille loppuillaksi. Tammikuussa ei sen kummempia tapahtunut, kuin että valmistauduttiin henkisesti helmikuun ja maaliskuun tapahtumiin tilaamalla penkkaripuku ja abiristeilyn mekko (ja stressaamalla ylppäreistä). Lisäksi saatiin myös jossain vaiheessa nauttia lumesta.
Helmikuu oli täynnä erilaisia tapahtumia. Vietettiin muun muassa mun Vertti-serkun ristiäisiä. Sitten olikin penkkarit ja abiristeily. Aivan mahtavat kaksi päivää. Olisin alunperin halunnut olla punahilkka, mutta koska en löytänyt sopivaa asua (enkä paleltua rekassa) lähdin hakemaan inspistä muualta. Lopulta kekkastiinkin Essin kanssa, että voisin olla dalmatialainen, koska hän oli päättänyt olla Cruella De Vil. Ja olihan se ihan täydellinen hahmoasu mulle. Harvemmin penkkareissa törmää Cruella De Vil:iin ja sen dalmikseen ;) Abiristeilyä lähdettiin viettämään samana päivänä kun penkkarit oli, joten penkkareiden jälkeen alkoi paniikkipakkaaminen ja naaman pesu. Bussimatka satamaan meni suurimmaksi osaksi nauraen ja laivalle saavuttuamme suuntasimme heti syömään. Harmi vaan ettei ruoka maistunut miltään ja viini oli niin pahaa ettei edes mulle ja Essille kelvannut. Meidän risteilyllä esiintyi Karri Koira, Ruudolf yms yms. En edes muista, koska seilailin taas omaan tapaani ympäri laivaa juttelemassa kavereiden kanssa. Paluumatka oli hiljainen. Elämäni ensimmäinen ystävänpäivä-ruusu toi kuitenkin toisenlaisen punan kasvoilleni.
Helmikuussa oli myös toinen (..tai no kolmas) mieleenpainuva tapahtuma. Ostin Essille (ja itselleni) 18-vuotis synttärilahjaksi VIP-liput Armin Van Buurenin keikalle. Meillä oli ihan älyttömän hyvä reissu, vaikkei se pelkästään sisältänyt huutolaulua ja pomppimista. Vaan me saadaan reissuista kuin reissuista niin tapahtumarikkaita.
Maaliskuu on siitä mun lempparikuukausi, koska silloin vietetään mun synttäreitä. En kumminkaan viettänyt 19-vuotis synttäreitäni sen kummemmin kuin olemalla töissä - JES! Sen sijaan kuitenkin juhlittiin meidän ihanan Loviisan 18-vuotis synttäreitä isolla porukalla. Vietettiin myös työporukalla peli-ilta. Lisäksi tässä kuussa oli viimeiset ylioppilaskokeet. Kääks. Se helpotuksen tunne, kun pääset palauttamaan viimeisen ylioppilaskokeesi.
Huhtikuussa kävin ensimmäisissä AMK:n pääsykokeissa. Hain Lahteen englanninkieliselle sairaanhoitaja-koulutukseen, mutta lopulta tajusin, ettei sairaanhoitajana oleminen vastaa yhtään unelmiani. Itse koetilanne oli kumminkin havainnollistava ja nyt tiedän, että pärjään ihan hyvin englannillani. Vietettiin myös ensimmäinen viikonloppu mökillä ja pakkohan sitä oli päästä myös ihanaan puusaunaan mitä ei voita mikään. Vielä onnistui saunan sytyttäminenkin! Ylppäreiden koetulosten jännittäminen tällöin oli raastavaa. Silloin myös odoteltiin jo ylppärimekon saapumista.
Vapusta on viime vuosina tullut yksi mun lempparijuhlatapahtumista. Ennen sitä ei osannut juhlia, mutta nykyään sitä odottaa joka vuosi. Viime vuonna oli jälleen kerran ihan huippuvappu huikealla porukalla, joten samanlaista odotetaan tämänkin vuoden vapulta! Sitten palataankin siihen maailman parhaimpaan tunteeseen. Se tunne, kun saat huomata ylioppilaskokeiden tulosten perusteella valmistuvasi kuun lopussa ylioppilaaksi. Se tunne on ihan sanoinkuvailematon. Mulle varsinkin. En ole ikinä ollut ylpeämpi itsestäni. Mulle koulu on aina ollut toissijainen juttu, vaikka ei saisi olla, mutta silti tuollaisen elämänasenteen omaavana ihmisenä valmistuin yrittäjyyslinjalta ylioppilaaksi.
Kesäkuussa mulla oli paljon aikaa tuhlattavaksi. Vaikka kesäkuu ei säänsä puolesta ollut parhaimmillaan, silloinkin kuitenkin koettiin hauskoja hetkiä. Juhannusta vietettiin iiisolla porukalla Pertunmaalla hienolla mökillä (mikä kylläkin oli enemmän huvila). Paras juhannus tähän mennessä ja toivottavasti voidaan toteuttaa samanlainen reissu tänäkin vuonna. T:n perhe sai perheenlisäystä pienestä karvapallosta, joka tänä päivänä on kaikkea muuta kuin pieni karvapallero. Jättiläinen pennun naamalla. Näin myös vuoden tauon jälkeen meidän brasilialaista vaihto-oppilasta Cesaria! Käsittämätöntä miten joku voi niin hyvin oppia suomen kielen vuodessa. Toivottavasti näemme vielä ♥
Huhhuh.. Viimeistään nyt ymmärrätte minkä takia tämä todellakin toteutetaan kahdessa osassa. Kaikenlaiset kysymyt ja kommentit koskien mun viime vuotta tai mitä ikinä tahansa -> kommenttiboksi on sitä varten!
Ensikertaan, joka on onneksi aivan nurkan takana!
Eveliina
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos asiallisesta kommentoinnista