Siirry pääsisältöön

Paljastuksia

Heippa! Oon hokenut teille jo jonkin aikaa kuinka mulla on teille kerrottavaa. Oon jostain syystä pitkittänyt jutun paljastamista teille, mutta nyt teen siitä lopun.
Tarkoituksenani on lähteä elokuussa pidemmäksi aikaa Australiaan au pairiksi. Siitä syystä myös blogi muuttuu, koska mun arkipäivät kokevat radikaalin muutoksen. En ole vielä täysin varma kuinka pitkään haluan olla pois kotisuomesta. Alunperin oli ajatus, että olisin jopa puolivuotta pois, mutta se on alkanut hirvittämään. Onneksi ei ihan vielä tarvitse päättää mitään.

Mistä sain idean lähteä au pairiksi? Oon aina halunnut matkustella ja unelmani on aina ollut päästä jenkkeihin ja Australiaan. Lisäksi lastenhoidosta on vuosien aikana kertynyt paljon kokemusta, kiitos sukuni, jonka kaikki lapset ovat syntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Siksi koin tämän olevan mahtava tilaisuus tienata rahaa, saada uusia kokemuksia ja nähdä Australiaa. Työskentelen perheessä, jossa on kaksi pientä suloista poikaa ja koira. He mahdollistavat matkustelun ympäri Australiaa ja koska ilokseni sain kuulla entisen luokkakaverinikin matkustavan Australiaan samoihin aikoihin kuin mä, reissukaveri on taattu! Olin aiemmin harkinnut au pairin hommia, mutta lopulta luovuin siitä ajatuksesta - en tosin tiedä miksi, koska nyt oon sanoinkuvailemattoman innoissani!
Ehkä pienen potkaisun persuksiin sain katsellessani kaverini kuvia, joka oli juuri sillä hetkellä au pairina Australiassa. Havahduin ja tajusin, miksen mäkin toteuttaisi unelmiani nyt, kun en ole vielä sidoksissa mihinkään? Ja niin laitoin hakemuksia sinne sun tänne. Lopulta yksi Sydneyläinen perhe otti muhun yhteyttä ja pian kaikki olikin sovittu.
Jos teille tulee jotain kysymyksiä liittyen mun lähtöön, kysykää ihmeessä!

Muutamilla täällä blogin puolella ja sen ulkopuolella on tullut mieleen kysyä, haenko silti opiskelemaan. Oon hakenut jo. Hain LAMK:iin kahdelle kansainväliselle linjalle ja kahdelle suomenkieliselle linjalle. Pääaineina liiketalous ja valokuvaus. Tarkoituksenani olisi saada opiskelupaikka, jonka siirtäisin ensivuodelle, mutta en panikoi, jos opiskelupaikka ei irtoa vielä tänä vuonna.

Jos siellä ruudun toisella puolella on joitakin, jotka ovat olleet au pairina, olisi kiva kuulla kokemuksia!

Eveliina

Kommentit

  1. Vautsi! Tulee varmasti olemaan upea kokemus :-)

    VastaaPoista
  2. Vastaukset
    1. Haha en voi muuta sanoa, kun että ihanaa! Niin pitkään kadehtinut kun muut kaverit ovat uskaltaneet lähteä ja mä oon aina jäänyt Suomeen. Nyt on onneksi mun vuoro! :D

      Poista
  3. Odotan innolla sun reissua, varmasti saat aikaan hyvää materiaalia sen kautta myös blogiin. Ja mikä ilmasto siellä Ausseissa odottaa..... kyllä tätä matkakuumeista nyt ketuttaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha pahoittelut ;) Suosittelen tekemään kesällä yhdet tai jopa parit viikonloppureissut johonkin Euroopan maahan! Varmasti helpottaa kuumeilu (puolestaan voi myös pahentua haha).
      Varmasti tulee paljon uutta materiaalia.. Täytyypi vaan hankkia se pokkarikamera, niin pääsee ottaa mahdollisimman paljon kuvia :)

      Poista
  4. Mä olin vuoden aupairina saksassa, ja nykyään opiskelen täällä :) se oli todella rankka kokemus henkisesti koska mun molemmat isäntäperheet nyt oli mitä oli. Toivottavasti sulle sattuu oikeesti mukava perhe :) kuiteski opin ihan hirveesti ja sain joitakin kivoja muistoja. Kannattaa ottaa kaikki ilo irti ja tavata muita auppareita:) kaikkea hyvää reissuun!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos asiallisesta kommentoinnista

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Uusi lempparikampaus + ohjeet sen tekoon

Ennen kuin leikkasin tukkani polkkamittaan, mietin usein pystyisinkö tekemään erilaisia kampauksia vai joutuisinko pitämään samaa tukkatyyliä päivästä toiseen? Tai olisiko polkka niinkin vaativa, että sitä pitäisi laittaa joka aamu vähintään vartin, että sen kanssa kehtaisi lähteä ihmisten ilmoille. Molemmat epäilyni osoittautuivat vääriksi, koska mun on ollut todella hauskaa tämän mallin kanssa. Vaikka en saa enää isoa ja korkeaa nutturaa, osaan tehdä nykyään täydelliset #beachwaves :it . Oon tykästynyt kyseiseen hiustyyliin niin paljon, että se on nähty jo kaksi viikonloppua peräkkäin ja todennäköisesti tullaan näkemään tulevanakin viikonloppuna. Ja sen takia puhun viikonlopuista, koska arkisin en käytännössä ehosta itseäni millään tavalla. Korkeintaan laitan kulmiin ja ripsiin väriä, mutta sitäkin todella harvoin. Mitä mieltä te olette? En myöskään voi lopettaa uuden ripsarin ihailua! Se on niin hyvä!! Mun ohje täydelliseen biitsilaine-tukkaan (ihanteellinen bob-, tai...

Onnellisuuden huipentuma

Heippa kaikki! Muistatteko, kun kerroin blogini siirtyneen Onniblogit-blogiportaaliin? Päätettiin blogiportaalin porukalla tekevämme yhteistyöpostauksen, jossa bloggaajamme kertovat kuinka kokee onnen tunteen ja mitä se omalla kohdalla tarkoittaa. Mulle aihe on erittäin ajankohtainen, koska en usko, että voisin olla enää enempää onnellinen, mitä tällä hetkellä oon. Mitä onnellisuus on? Googlettaessa sanan "onnellisuus", ensimmäisenä linkkinä aukeaa Wikipedia, jonka artikkelin ensimmäinen lause on " Onnellisuus  on psykologi  David Myersin  mukaan läpitunkeva tunne siitä, että elämä on  hyvää." Aika yksinkertainen vastaus, mutta eipä sen sen monimutkaisempi tarvitse olla. Mun kohdalla onnellisuus tarkoittaa, että tunnen itseni luotetuksi , rakastetuksi , turvatuksi ja hyödylliseksi . Haluan uskoa, että ihmiset pitävät mua luotettavana ja voivat kertoa mulle asioita kuin asioita, ilman, että heidän täytyy pelätä, että asia on puolen tunnin päästä kaikkien ti...

Miksi mä bloggaan?

Kysymys mikä kaikilla bloggaajilla tulee jossakin kohtaan vastaan. Miksi mä bloggaan? Siihen on aika helppo vastata. Mä tykkään jakaa mun elämän tapahtumia. Joillakin (lue: kaikilla)  menee silloin tällöin hermo mun juttuihin kun pälpätän ja pälpätän ja yleensä aina käännän puheenaiheen jotenkin mun elämään. Mutta samalla kun oletan muiden olevan kiinnostunut mun elämästä, mäkin oon vastavuoroisesti kiinnostunut muiden elämästä.  Blogi on mulle kuin päiväkirja. Multa kyllä löytyy bloginkin lisäksi konkreettinen päiväkirja, jota oon kirjoittanut säännöllisesti ja epäsäännöllisesti vuodesta 2005. Mun mielestä jokaisella pitäisi olla päiväkirja, koska tietyt muistot, niin hyvät kuin huonotkin, unohtuvat. Tämän takia päiväkirja on hyvä olla, joka tuo vanhat muistot takaisin mieleen. On myös hauska huomata miten käsiala, kirjoitustapa ja nimmari ovat muuttuneet vuosien aikana. Noniin, mites sitä taas eksyttiin aiheesta? Mulla on aikaisemminkin ollut blogi, jota k...