Siirry pääsisältöön

M&E synttärijuhlat

Eilen illalla juhlittiin meidän ihanan Miljan ja hänen poikaystävänsä synttäreitä. Milja oli jälleen kerran vuokrannut mökin, missä vietettiin nyt kolmatta vuotta peräkkäin hänen synttäreitä. Päätettiin Roosan ja Essin kanssa ostaa yhteinen lahja, eikä ollut loppujen lopuksi vaikeaa päättää kauppaa mistä lahja ostaa. Lopulta päädyttiin Ted Bakerin ihanaan jewellery caseen.
Lahjanoston jälkeen jäätiin vielä kahville vaihtamaan kuulumiset. Koska mulla oli palkkapäivä, päätin repäistä ja vetäistä juustokakkua ja jäälattea naamaan. Ja oli muuten hyvää! Onneksi juustokakkua ei saa joka päivä niin ei voi ikinä kyllästyä!
Kahvittelun ja kaupassa käynnin jälkeen tulin ruokkimaan ja lenkittämään Oscun. Koska en halunnut viettää iltaa yksin kotona, lähdin tuhlaamaan aikaa Roosalle ja ihan hyvä niin, koska me keksittiin Roosan synttäripippaloille aivan loistava teema! Mutta pidetään se vielä salassa ;) Lopulta jutskailu ja suunnittelu venyi melkein keskiyöhön, joten oli aika lähteä kotiin nukkumaan.

Aamulla herätessäni mulla oli kamala vaatekriisi (as always) mitä laittaisin Miljan synttäreille päälle. Koska aikaa oli vielä paljon, kävin nopeasti kiertämässä muutamat vaatekaupat ja Seppälästä mukaan tarttui kivannäköinen harmaa peplumpaita, joka sopii tilaisuuteen kuin tilaisuuteen. Mun harmikseni unohdin kaikki korvikset Lahteen, joten sain tyytyä mun rannekoruun, mikä toi onneksi vähän väriä asukokonaisuteen. Pidin myös meikin suht' maltillisena.
Liida oli leiponut suklaamoussekakun, jota olin odottanut siitä lähtien, kun Loviisa kertoi, kuinka hyviä Liidan tekemät kakut onkaan. Ja voi luoja. En ole ikinä syönyt niin hyvää suklaamoussekakkua. Vaikka en olekaan suklaahullu, niin tämä kakku nousi ehdottomasti mun top ykköseksi! Taidettiin me jo alustavasti sopia Liidan kanssa, että hän leipoo myös mun synttäreille kakun (jos saan aikaiseksi järjestää) ;) 
Oli myös taas aika ottaa ryhmäkuva meistä neljästä. Kuvia kertyi puhelimeen lähes sata 
 ja uskalsin julkaista vain yhden. Kuinka mahdotonta onkaan ottaa iPhonen etukameralla ryhmäkuva, jos kuvaan pitäisi mahtu enemmän kuin kaksi ihmistä. Eilisen jälkeen sain taas huomata, kuinka etuoikeutettu oon, kun saan omistaa kolme näin ihanaa ystävää.

Eveliina
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos asiallisesta kommentoinnista

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Uusi lempparikampaus + ohjeet sen tekoon

Ennen kuin leikkasin tukkani polkkamittaan, mietin usein pystyisinkö tekemään erilaisia kampauksia vai joutuisinko pitämään samaa tukkatyyliä päivästä toiseen? Tai olisiko polkka niinkin vaativa, että sitä pitäisi laittaa joka aamu vähintään vartin, että sen kanssa kehtaisi lähteä ihmisten ilmoille. Molemmat epäilyni osoittautuivat vääriksi, koska mun on ollut todella hauskaa tämän mallin kanssa. Vaikka en saa enää isoa ja korkeaa nutturaa, osaan tehdä nykyään täydelliset #beachwaves :it . Oon tykästynyt kyseiseen hiustyyliin niin paljon, että se on nähty jo kaksi viikonloppua peräkkäin ja todennäköisesti tullaan näkemään tulevanakin viikonloppuna. Ja sen takia puhun viikonlopuista, koska arkisin en käytännössä ehosta itseäni millään tavalla. Korkeintaan laitan kulmiin ja ripsiin väriä, mutta sitäkin todella harvoin. Mitä mieltä te olette? En myöskään voi lopettaa uuden ripsarin ihailua! Se on niin hyvä!! Mun ohje täydelliseen biitsilaine-tukkaan (ihanteellinen bob-, tai...
8 kommenttia
Lue lisää

Onnellisuuden huipentuma

Heippa kaikki! Muistatteko, kun kerroin blogini siirtyneen Onniblogit-blogiportaaliin? Päätettiin blogiportaalin porukalla tekevämme yhteistyöpostauksen, jossa bloggaajamme kertovat kuinka kokee onnen tunteen ja mitä se omalla kohdalla tarkoittaa. Mulle aihe on erittäin ajankohtainen, koska en usko, että voisin olla enää enempää onnellinen, mitä tällä hetkellä oon. Mitä onnellisuus on? Googlettaessa sanan "onnellisuus", ensimmäisenä linkkinä aukeaa Wikipedia, jonka artikkelin ensimmäinen lause on " Onnellisuus  on psykologi  David Myersin  mukaan läpitunkeva tunne siitä, että elämä on  hyvää." Aika yksinkertainen vastaus, mutta eipä sen sen monimutkaisempi tarvitse olla. Mun kohdalla onnellisuus tarkoittaa, että tunnen itseni luotetuksi , rakastetuksi , turvatuksi ja hyödylliseksi . Haluan uskoa, että ihmiset pitävät mua luotettavana ja voivat kertoa mulle asioita kuin asioita, ilman, että heidän täytyy pelätä, että asia on puolen tunnin päästä kaikkien ti...
9 kommenttia
Lue lisää

Miksi mä bloggaan?

Kysymys mikä kaikilla bloggaajilla tulee jossakin kohtaan vastaan. Miksi mä bloggaan? Siihen on aika helppo vastata. Mä tykkään jakaa mun elämän tapahtumia. Joillakin (lue: kaikilla)  menee silloin tällöin hermo mun juttuihin kun pälpätän ja pälpätän ja yleensä aina käännän puheenaiheen jotenkin mun elämään. Mutta samalla kun oletan muiden olevan kiinnostunut mun elämästä, mäkin oon vastavuoroisesti kiinnostunut muiden elämästä.  Blogi on mulle kuin päiväkirja. Multa kyllä löytyy bloginkin lisäksi konkreettinen päiväkirja, jota oon kirjoittanut säännöllisesti ja epäsäännöllisesti vuodesta 2005. Mun mielestä jokaisella pitäisi olla päiväkirja, koska tietyt muistot, niin hyvät kuin huonotkin, unohtuvat. Tämän takia päiväkirja on hyvä olla, joka tuo vanhat muistot takaisin mieleen. On myös hauska huomata miten käsiala, kirjoitustapa ja nimmari ovat muuttuneet vuosien aikana. Noniin, mites sitä taas eksyttiin aiheesta? Mulla on aikaisemminkin ollut blogi, jota k...
8 kommenttia
Lue lisää