Siirry pääsisältöön

Leffaperjantai

Huomenta!

Tänä aamuna heräsin jo toista aamua peräkkäin toinen sierain tukossa ja suu kuivana kuin Sahara.
Hienoa.

Tulin torstai-iltana porukoille jälleen yöksi. Nukuin todella huonosti. Aamulla oli äidinkielen tekstitaidon koe, mikä ei olisi voinut mennä huonommin. En tiedä vaikuttiko huonot yöuneni jäätymiseeni, mutta en saanut kertakaikkiaan mitään järkeenkäyvää tekstiä konseptille. Noh, saapahan sensorit hieman piristystä päiväänsä lukiessaan mun kirjoitelmia.
Onneksi kuitenkin englannin kuuntelun alustavat pisteet oli tullut ilmoitustaululle nähtäväksi ja sain ilokseni huomata, että korotin yli kymmenellä pisteellä kevään kuuntelusta! Keskiviikkona on vuorossa englannin kirjallinen koe.

Kokeen jälkeen lepäilin hetken sängyssä ja söin äidin tekemää lasagnea (nam nam nam) ja paistoin jälkkäriksi banaaniplättyjä.
Viiden aikaan lähdin Essin kanssa teelle kuluttamaan aikaa ennen kuin lähdimme leffaan katsomaan  As Above/So Below -elokuvaa. Essin kanssa uskallan jakaa kamalimmat kauhuleffahetket - huivin läpi katsottuna. Tämäkin leffa tuli katsottua huivin läpi, mutta kokonaisuutena ihan hyvä kauhuleffa lukuunottamatta muutamaa hieman outoa kohtausta.

Ennen leffaa käytiin P&S:ssä ostamassa leffaherkut, koska mähän en karkkia kolmeen viikkoon syö,  ostin cashewpähkinöitä ja GuestBarin mitä maistoin ekaa kertaa. Vähän epäilytti toi maku, koska en oo aikaisemmin tykännyt suklaapainoitteisista proteiinipatukoista, mutta voi että! En enää ihmettele hetkeäkään miksi kaikki jenkkifitheebot kehuu näitä niin paljon. Patukalla oli hintaa 3,95e mikä on kyllä kamala hinta proteiinipatukasta, mutta en vaan voinut vastustaa ja hyvä niin!
Onko täällä muita GuestBar-faneja? Mikä on teidän lempparimaku?
Jatkan tästä postauksesta heti seuraavaan ja kerron teille kuinka tehdä ihanan raikasta ja kevyttä kiivisorbettia! Odotelkaa siis vielä hetki!

Eveliina

Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos asiallisesta kommentoinnista

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Uusi lempparikampaus + ohjeet sen tekoon

Ennen kuin leikkasin tukkani polkkamittaan, mietin usein pystyisinkö tekemään erilaisia kampauksia vai joutuisinko pitämään samaa tukkatyyliä päivästä toiseen? Tai olisiko polkka niinkin vaativa, että sitä pitäisi laittaa joka aamu vähintään vartin, että sen kanssa kehtaisi lähteä ihmisten ilmoille. Molemmat epäilyni osoittautuivat vääriksi, koska mun on ollut todella hauskaa tämän mallin kanssa. Vaikka en saa enää isoa ja korkeaa nutturaa, osaan tehdä nykyään täydelliset #beachwaves :it . Oon tykästynyt kyseiseen hiustyyliin niin paljon, että se on nähty jo kaksi viikonloppua peräkkäin ja todennäköisesti tullaan näkemään tulevanakin viikonloppuna. Ja sen takia puhun viikonlopuista, koska arkisin en käytännössä ehosta itseäni millään tavalla. Korkeintaan laitan kulmiin ja ripsiin väriä, mutta sitäkin todella harvoin. Mitä mieltä te olette? En myöskään voi lopettaa uuden ripsarin ihailua! Se on niin hyvä!! Mun ohje täydelliseen biitsilaine-tukkaan (ihanteellinen bob-, tai...

Miksi mä bloggaan?

Kysymys mikä kaikilla bloggaajilla tulee jossakin kohtaan vastaan. Miksi mä bloggaan? Siihen on aika helppo vastata. Mä tykkään jakaa mun elämän tapahtumia. Joillakin (lue: kaikilla)  menee silloin tällöin hermo mun juttuihin kun pälpätän ja pälpätän ja yleensä aina käännän puheenaiheen jotenkin mun elämään. Mutta samalla kun oletan muiden olevan kiinnostunut mun elämästä, mäkin oon vastavuoroisesti kiinnostunut muiden elämästä.  Blogi on mulle kuin päiväkirja. Multa kyllä löytyy bloginkin lisäksi konkreettinen päiväkirja, jota oon kirjoittanut säännöllisesti ja epäsäännöllisesti vuodesta 2005. Mun mielestä jokaisella pitäisi olla päiväkirja, koska tietyt muistot, niin hyvät kuin huonotkin, unohtuvat. Tämän takia päiväkirja on hyvä olla, joka tuo vanhat muistot takaisin mieleen. On myös hauska huomata miten käsiala, kirjoitustapa ja nimmari ovat muuttuneet vuosien aikana. Noniin, mites sitä taas eksyttiin aiheesta? Mulla on aikaisemminkin ollut blogi, jota k...

Kuinka tehdä valopallot?

Moikka! Vihdoin pääsin tämänkin postauksen kimppuun, joita monet teistä ovatkin jo odottaneet! Tein loppusyksystä itselleni valopallot, joista olin jo pidemmän aikaa haaveillut. Alunperin olin ostamassa valmiit valopallot, mutta lopulta päätin tehdä ne itse. Harmikseni en tekohetkellä tajunnut ottaa kuvia itse prosessista, mutta onneksi Pitsiä ja piikkilankaa -blogin Senja antoi minulle luvan lainata hänen kuviansa. Itseasiassa taisin juuri itsekin ottaa mallia hänen kuvistansa valopalloja tehdessä. Ja syy minkä takia en itse alkanut väsäämään palloja uudestaan oli se, että liima aiheutti ikävän allergiareaktion (minä tyhmänä kun unohdin hankkia suojakäsineet) , enkä halunnut, että käsieni iho kuoriutuisi kokonaan pois. Mutta mennään asiaan! 1. Tarvitset paperinarua, vesi-ilmapalloja (HUOM! älä unohda pumppua niin kuin minä, näin vältyt ylimääräisiltä ravaamisilta kaupassa -.-),  erikeepperiä/muuta liimaa (Itse käytin Tigerista ostettua perus askarteluliimaa) , led-valose...