23.3.2015

Miksi mä bloggaan?

Kysymys mikä kaikilla bloggaajilla tulee jossakin kohtaan vastaan. Miksi mä bloggaan? Siihen on aika helppo vastata. Mä tykkään jakaa mun elämän tapahtumia. Joillakin (lue: kaikilla) menee silloin tällöin hermo mun juttuihin kun pälpätän ja pälpätän ja yleensä aina käännän puheenaiheen jotenkin mun elämään. Mutta samalla kun oletan muiden olevan kiinnostunut mun elämästä, mäkin oon vastavuoroisesti kiinnostunut muiden elämästä. 

Blogi on mulle kuin päiväkirja. Multa kyllä löytyy bloginkin lisäksi konkreettinen päiväkirja, jota oon kirjoittanut säännöllisesti ja epäsäännöllisesti vuodesta 2005.
Mun mielestä jokaisella pitäisi olla päiväkirja, koska tietyt muistot, niin hyvät kuin huonotkin, unohtuvat. Tämän takia päiväkirja on hyvä olla, joka tuo vanhat muistot takaisin mieleen. On myös hauska huomata miten käsiala, kirjoitustapa ja nimmari ovat muuttuneet vuosien aikana.

Noniin, mites sitä taas eksyttiin aiheesta? Mulla on aikaisemminkin ollut blogi, jota kirjoitin vähän päälle kaksi vuotta. Silloin blogi oli meikkipainoitteinen, koska noin viisitoistakesäisenä aloin kiinnostumaan enemmän kauneudenhoidosta ja meikeistä. Olin jopa varma, että haluan isona kosmetologiksi tai maskeeraajameikkaajaksi. Saatoin meikata monta tuntia päivässä, kuvata vaiheet ja postata blogissa. Oon miettinyt, että alkaisin tässäkin blogissa näyttämään enemmän meikkihöperön puoltani, mutta en ole vielä varma kuinka alkaisin sitä toteuttamaan. Varsinkin kun rakastan viettää vapaapäiväni ilman meikkiä. Mutta toisaalta rakastan myös meikkaamista.
Vieläkin tuntuu, että haen vielä sitä omaa tyyliä ylläpitää tätä blogia. Tällä hetkellä koen tämän olevan vain avoin päiväkirja. Ehkä tästäkin tulee joku kaunis päivä hullun meikkihöperön blogi, en tiedä. Mitä mieltä te olette? Pitäisikö kokeilla?

Mitä bloggaaminen antaa mulle? Ennen kaikkea, se antaa mulle tekemistä ja pähkäilyä. Bloggaaminen saattaa vaikuttaa ulkopuolisen silmiin erittäin helpolta, mutta todellisuudessa yhden postauksen tekemiseen voi kulua monta tuntia. Miten asettelet kuvat? Mitä kirjoitat? Miten kirjoitat? Mitä jätät kertomatta? Kirjoitatko täydellistä kirjakieltä vai sekoitatko sinne sekaan jotain omaa? Mä halusin, ettei mun kirjoitus ole liian arkista ja niin sanotusti tekstarimaista. Sen takia kirjoitan muuten kirjakieltä, mutta korvaan muun muassa minä tai sinä sanat mä ja sä sanoilla. Silloin mun kirjoittama teksti kuulostaa just mun kirjoittamalta. Ja kun tällainen perfektionisti oon, mulla menee paljon aikaa kirjoittamiseen. Mun suomen kieli ei ole paras mahdollinen eikä äikkä tai kirjoittaminen ole ikinä olleet ne vahvimmat. Mun tavallinen tekstarikin saattaa kuulostaa aivan naurettavalta, koska silloin sanajärjestykset ja taivutukset saattavat olla aivan päin "sitä itseään". Onneksi kuitenkin suurin osa kavereistani osaa jo niitä tulkita. Sen takia pyrin panostamaan postauksieni tekstiin. Luen postaukset monta kertaa läpi ja korjailen sitä mukaa sanajärjestystä, taivutuksia ynnä muuta sellaista. Bloggaaminen on myös auttanut kehittymään kirjoittamisessa. Ei niinkään siinä mitä kirjoitan vaan siinä miten kirjoitan. Haluan, että teksti on helposti luettavaa.
Bloggaaminen nostattaa myös mun itsevarmuutta. Vaikka oon taas tietyllä tavalla vasta poikanen tässä hommassa, pikkuhiljaa alan kertomaan enemmän ja enemmän sellaisia asioita mitä en olisi aikaisemmin uskaltanut kertoa blogissa. Edellisen blogini kanssa mun itsevarmuus oli pilvissä, joka myös heijastui postauksien kautta lukijoihin. Tällöin myös negatiivisia kommentteja alkoi näkymään kommenttibokseissa. Muutamaan otteeseen ne pahoittivat mielen, mutta nykyään negatiiviset kommentit eivät jää kaivelemaan kovin pitkäksi aikaa. Tiedän olevani itsevarma jakaessani elämäni tapahtumia myös niille ihmisille, joiden ei tarvitsisi tietää elämästäni mitään, jos tarkoituksena on vain juoruta ja arvostella.
Bloggaaminen antaa mulle myös hyvän olon. Mä tykkään blogata ja oon iloinen siitä, että aloin taas bloggaamaan. Bloggaaminen on kiva harrastus, jota en kuitenkaan näe sen isompana asiana enkä halua sen aiheuttavan stressiä. Bloggaan kun bloggaan, bloggaan mitä bloggaan.

<3 Eveliina


8 kommenttia:

  1. Jos bloggaus on sulle niin rento homma, niin ois kiva lukea tätä blogia myös ilman ylimääräsiä mainoksia! Antaa sinusta kaupallisen kuvan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okeii kiva saada tällainenkin kommentti! En ole itseasiassa osannut edes ajatella, että joitakin lukijoita saattaa ylimääräiset mainokset haitata blogissa. Mutta ehkä sen takia en ole sitä tajunnutkaan, kun itseäni ne eivät ole koskaan haitanneet. Mutta laitan harkintalistalle, jos karsisin hieman mainoksia :)
      Kiitos!

      Poista
  2. Hei, ihana postaus :-) Sun kirjoituksia on aina kiva lukea! Blogissani löytyy haaste, johon sut on haastettu ;-) Käy kurkkaamassa! http://annakarolin.blogspot.fi/2015/03/haaste_26.html

    VastaaPoista
  3. Eksyin vahingossa blogiisi. Hyviä kuvia. Haetko jonnekin opiskelemaan tänä keväänä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Hain valokuvaukseen ja liiketalouteen sekä suomenkielisiin että englanninkielisiin :)

      Poista

Kiitos asiallisesta kommentoinnista <3